Kauppatieteellinen yhdistys järjesti 17. kerran Visiopäivät 23.10.2018 Startup Mariassa Helsingissä. Tänä vuonna se toteutettiin yhteistyössä Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiön KAUTE kanssa. Osallistujia oli saapunut kiitettävästi tapahtumaan ja kutsupuhujat saivat aikaan innostavaa keskustelua, jota jatkettiin vielä seminaarin jälkeenkin ravintolatarjoilun parissa.

Startup Mariassa oli paljon iloisia jälleennäkemisiä, kun ihmiset saapuivat Visiopäiville. Moni oli tullut ajoissa paikalle ja odotti innolla, mitä ilta toisi tullessaan. Kun Kauppatieteellisen yhdistyksen toiminnanjohtaja KTT Hanna-Mari Aula toivotti kaikki lämpimästi tervetulleeksi ja avasi Visiopäivät, hän toivoi, että osallistujat löytäisivät inspiraatiota omaan tekemiseensä. Näin varmasti kävi, koska tapahtumassa kuultiin paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja.

Fraxinus Consultingissa toimiva dosentti Samuli Saarni aloitti alustukset puheenvuorollaan Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon raja hämärtyy – millä malleilla kestävää yhteistyötä? ja toi hyvin valaisevalla tavalla esiin sote-uudistusta yleisellä tasolla. Saarnin mukaan yhteistyömuotojen pääosassa saisivat olla win-win toiminnot. Hän toi esiin myös julkisen ja yksityisen eroja, sekä näiden ratkaisumalleja. Saarni totesi, että julkisen ja yksityisen raja on hämärä, eikä kukaan tiedä mitä kahden kolmen vuoden päästä tulee tapahtumaan. ”Joka tapauksessa digitalisaatio tulee muuttamaan terveyskenttää radikaalisti seuraavan kymmenen vuoden aikana”, Saarni summasi tulevaisuuden visioita.

Risto Mäkinen Savoa Partnersilta jatkoi yleisöä herättelevällä linjalla ja kertoi, mitä asiakkaiden pitäisi vaatia terveydenhuollolta. ”Suuri huoleni on, miten meidän ihmisten pitäisi toimia”, hän sanoi ja antoi ohjeita, kuinka kansalaiset voisivat vaatia parempaa hoitoa. Puheenvuoro herätti paljon keskustelua ja yleisöstä virkosikin ajatus ”luottolääkäristä” tai ainakin vakituisesta hoitohenkilöstä, joka pitäisi huolta potilaasta sen sijaan, että tieto ja asiakaskokemus pirstaloituisi. ”Vuorovaikutus ratkaisee”, Mäkinen muistutti puheenvuoronsa lopuksi.

Saarni ja Mäkinen avasivat oivallisesti terveys- ja hyvinvointialan keskeisiä kysymyksiä ja nykyistä problematiikka systeemitasolla. Näkökulma muuttui, kun KAUTE-säätiön Jouni Lounasmaa esitteli seuraavat puhujat. Startupin edustaja ja kaksi tutkijaa johdattelivat keskustelun konkreettisemmalle tasolle ja havainnollistivat alan murrosta kuvaavin esimerkein.

KTM Maria Korpela vangitsi yleisön huomion esittelemällä, kuinka Noona Healtcare Oy:n digitaalisesta palvelusta kehitetään syöpäpotilaan parasta ystävää. Noona-sovelluksen avulla syöpäpotilaat ja hoitava henkilökunta voivat seurata syövän paranemista. Korpela muistutti, että kyse on viestintävälineestä, joka palvelee muiden perinteisten kanavien, kuten puhelinsoittojen ja tekstiviestien rinnalla.

Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa työskentelevä Johanna Nurmi kertoi tutkimuksestaan, kuinka lisätä käyttäjien sitoutumista palveluihin ja motivaatiota terveyskäyttäytymiseen. Hän käytti esimerkkinä Pokémon Go -peliä ja havainnollisti, kuinka sen avulla oli saatu monia eri ikäryhmiä motivoitumaan liikkumisesta. Yleisö seurasi Nurmen esitystä intensiivisesti ja keskusteluissa nousi esiin yksi keskeinen haaste ihmisten hyvinvoinnille: Ihmiset tarvitsevat motivaation nostajia, terveyspalveluita, joilla ehkäistäisiin sairauksia ja lisättäisiin terveellisiä elämäntapoja. Nurmi toi esiin myös tärkeän havainnon siitä, että ihmisten erilaisuus edellyttää sovelluksilta oppimista ja kykyä vastata yksilöllisin tarpeisiin. Tämän vuoksi tekoälyllä on suuri rooli tulevaisuuden terveysliiketoiminnassa.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Anna-Maria Hiltunen lähestyi puheenvuorossaan aihetta ”co-creationin” eli yhteistyön näkökulmasta. ”Digiratkaisuilla on suuri vaikutus terveydenhuoltoon, mutta suorite ei ole synonyymi vaikutukselle”, Hiltunen korosti. Hänen mukaan menestyksekäs co-creation of health edellyttää potilaalta valtavaa tiedollista osaamista. Hän muistutti, että digisovelluksissa prosessien ja roolien kuvaaminen ei riitä, vaan noudattaminen vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista, motivaatiota, muistuttelua ja viestintää tuloksista.

Lopuksi kaikki puhujat otettiin yhtäaikaisesti lavalle ja yleisölle annettiin mahdollisuus esittää kysymyksiä. Saimme kuulla vilkasta keskustelua ja kriittistäkin ajatustenvaihtoa pitkän tovin. Kaiken kaikkiaan tapahtumaa leimasi intensiivinen ja aktiivinen tunnelma, ja ihmiset jatkoivat innokasta keskustelua vielä alakerran ravintolassa tarjoiluiden parissa. Kauppatieteellinen yhdistys ja KAUTE kiittävät osallistumisesta Visiopäivään, ja toivottavat sekä uudet että vanhat jäsenet mukaan toimintaan.